Kuhunkin sivuun tuli kaksi koivusoiroa. Sahasin laatikon sivut määrämittaan ja kulmat 45 asteen kulmaan. Kantta varten tein vastaavat 16 mm paksuiset palaset. Pohjavaneria varten jyrsin 4 mm terällä 6 mm syvät urat kappaleisiin.
Ennen liimausta hioin sisäpuolet ja pohjavanerin 120 - 180 - 240 hiomapapereilla ja värjäsin Osmo Colorin (lumi) -vahalla kahteen kertaan. Vahaus on helpompi tehdä kun palat on irtonaisina, jolloin ei tule ongelmia sisäpuolen kulmien vahauksen kanssa.
Sisäpuoli on nyt vahattu pariin otteeseen, joten laatikko liimaukseen. Liitosten kiristämiseen käytin ihan normaalia kuormaliinaa, jolla sai puristettua kulmat kunnolla kiinni. Kulmissa olisi tietenkin voinut käyttää kulmapalojakin liinan alla, mutta niitä ei nyt ollut saatavilla ja homma onnistui ihan hyvin ilmankin.
Kannen teko tapahtui ihan samalla tavalla, mutta kehikon sisään tuli 4 mm lasi. Kehikon yläpuolen sisäreunoihi tein vielä jyrsimellä pienet viisteet niin on viimeistellyn näköinen.
Koska laatikon 45 asteen kulmat on vain liimattu yhteen, ei liitos ole kovinkaan vahva. Varmasti kestää aikansa niinkin, mutta päätin vahvistaa kulmat sahaamalla jokaiseen pari koloa tarkistuspyörösahalla, joihin laitoin 6 mm paksuiset puupalaset. Palasten syysuunta menee kulmittain kehikkoon nähden joten se vahvistaa rakennetta. Palasina käytin "varmaanjotainsademetsänpuuta", joka on saatu purkutavarana vanhoista kuormalavoista. Puu on sinänsä erikoista, että se on marjapuuron väristä ja järjettömän kovaa & painavaa. Mielenkiintoista että siitä on tehty kuormalavoja sillä kauniille puulle keksisi kyllä parempiakin käyttötapoja. Saattaa olla "Bullet wood" mutta varmaksi ei voi sanoa. Japaninsahalla sitten sahailin liimausten kuivuttua palikoiden kulmat pois.
Saranoiden paikat tein taltalla naputtelemalla, koska kyseessä oli pieni homma eikä jaksanut jyrsintä alkaa virittelemään. Tukipuita käytin siksi, että saranan reuna tulee hyvin lähelle laatikon sisäreunaa, enkä halunnut sen lohkeavan naputellessa.
Vitriiniä on tarkoitus pitää auki myyjän ollessa paikalla, joten tein takapuolelle tukikappaleen, jonka ansiosta kansi pysyy auki. Kiinnitin kannatusriman liimalla ja kolmella puutapilla. Riittävästi vaan taaksepäin kallistusta niin ei pamahda sormille :) . Sarana joutuu tietysti aika kovalle rasitukselle ja vitriinin kanteen olisi voinut laittaa vähän paksummastakin pellistä tehdyn saranan, mutta katsotaan nyt josko nämä laatikosta löytyneet kestäisivät. Kannattaa panostaa kunnon saranoihin, sillä nuo halvat ovat kyllä sen mukaisia toiminnaltaan ja mitoiltaan...
Vitriini on hyvä saada myös lukittua tarvittaessa, joten taoin pari lenkkiä pientä munalukkoa varten. Lenkit liimasin niin että ne ovat siististi rinnakkain. Käsittelin helat mehiläisvahalla.
Osat paikoilleen ja loppuviimeistely vahalla, niin vitriini oli valmis.
Kulmien vahvikkeet tekevät mukavat yksityiskohdat.
VastaaPoistaMukava lukea toisten projekteista.