Lisää väriä pintaan!

Nyt on laiteltu maalit pintaan. Maaleina käytin mustaa ja valkoista katalyyttimaalia, jotka sumuttelin ruiskulla kohteeseensa. Hirmuinen teippaaminen tuolissa oli, koska jalkoihin ei saanut päästä mustaa väriä eikä istuimeen valkoista. Maalisumu kun menee aikas pienestä raosta...

No eipä mennyt näköjään ihan putkeen suojaushommat. Huolellisesta tarkastamisesta huolimatta oli jäänyt pieni rako teippien väliin ja näinhän se sitten ilmenee:

Tuo onneksi lähti kevyellä hionnalla pois. Suihkuttelin maalit kahteen kertaan välihiontojen kanssa ja tässä on lopputulos.

Eipä ne hommat tähän lopu, sillä seuraavaksi edessä on tuolin lakkaaminen. Kuvia ja tunnelmia myöhemmin.

P.S Jos vielä joskus kuulette minun aikovan maalata jotain, niin muistutelkaapa tästä tuolista. On nimittäin sen verran työläs operaatio, että en ihan heti lähde uudelleen tekemään. Onneksi on helpompiakin pintakäsittelyvaihtoehtoja.

Metalliosat paikoilleen ja väriä pintaan.

Istuinta varten piti laitella parit saranat, jotta istuimen saa nostettua ylös ja pääsee käsiksi nuottivarastoon. Tein saranaupotukset ihan vain suoralla taltalla, koska niitä ei ollut kuin kaksi kappaletta.

Kummankin sisäpuolen pystysivun ruuvasin kolmella ruuvilla kiinni jalkaan, jotta dominoliitokselle ei tule turhaan rasitusta. Lisäksi laitoin ruuvit ulkopuolen sivuihin, jotta eivät sitten ala irvistelemään kosteusvaihteluiden johdosta. Ruuvinkantojen päälle tulee vielä halkaisialtaan 13 mm puutappiupotus, jolloin niitä ei toivottavasti tiedä tuolissa olevankaan.

Vihdoinkin maalaamaan! Homma lähti käyntiin sillä, että maalasin ruiskulla ensin pohjamaalin. Pohjamaalina käytin 2-komponenttista Azko Nobel Träff primer katalyyttipohjamaalia, joka on helppo hioa. Maalaus onnistui ihan hyvin paitsi että kaikki naarmut ja kolhut paljastuivat armottomasti. Ja minä kun kuvittelin hioneeni tuolin vimosen päälle hyvin. Noh, eipä siinä auttanut taas muu kuin lähteä jälleen kittaamaan ;D Toivottavasti selviän kolmella pohjamaalikerroksella, sillä kaksi on jo tehty...

Liimausta ja hiontaa.

Sitten liimataan! Vihdoinkin pääsin kasailemaan tuolia ja liimaamaan osia yhteen. Laitoin reilusti liimaa liitoksiin (domino ja sinkka) jotta jakkara pysyy varmasti kasassa. Tappiliitoksissa yleensäkin kannattaa pyöritellä liima reiän seinämiin ohuella tikulla, jotta liimaa on varmasti kaikkialla. Ei se muuten pidä.

Lisäsin tuolin istuimen alle yhden tukipuun ottamaan vastaan sivusuuntaista rasitusta. Käytin jalan läpi menevää tasotappiliitosta ja päihin löin vielä kiilat. Reiän tappia varten tein poraamalla pari reikää ja talttaamalla tapin reiän suorakaiteen muotoiseksi. Tuo reikä jää toiselta puolelta piiloon sivulevyn alle.

Viikko kuluikin pääasiassa kitatessa ja hiomapaperia pyöritellessä. Viimeistelyyn menee kyllä tuhottomasti aikaa, varsinkin kun pohjat maalausta varten pitää saada virheettömiksi. Pienikin naarmu, kuoppa tai muu epätasaisuus hyppää heti esiin kun vetäisee maalikerroksen pintaan. Kittasin kolot ja liitosten reunat Tikkurilan koivuspakkelilla saadakseni pahimmat kohdat korjattua. Onneksi liitokset olivat aika hyvin kohdillaan.
Hionnoissa kannattaa aina lähteä liikkeelle karkeammasta paperista ja siirtyä hienompiin, jolloin jäljet lähtevät helpommin pois. Hienolla paperilla saa jynssätä syvää naarmua tolkuttoman kauan... Käytin tuoliin K80 -> K120 -> K180 papereita. Tässä jakkara hiottuna.

Nuotinsäilytyspaikan teko.

Yhtenä toiveena oli saada tuoliin säilytyspaikka nuoteille. Sopiva paikka löytyy tietenkin istuimesta johon jyrsin yläjyrsimellä 20 mm syvän kolon. Jyrsittäessä on hyvä pitää mielessä mistä suunnasta kappaletta syöttää jyrsimelle. Syötön pitää tapahtua aina terän pyörimissuuntaa vastaan. Muutoin lähtee kappale aika äkäisesti lapasesta. Vähän hiontaa lisäksi ja syvennys on valmis. Tein myös istuimen reunaan kolon nauhahiomakoneen kulmalla, josta istuimen kannen saa nostettua ylös.

Pyöristelin myös hieman kappaleiden reunoja hiomapaperilla. Muut hommat kutsuivat, joten tänään en enempää saanutkaan aikaan.

Palikat järjestykseen

Levyt on nyt palasteltu sopivanmittaisiin osiin.

Kaikkiin muihin liitoksiin tulee 45 asteen jiirikulmat dominoliitoksin paitsi istuimeen, jonka päätin tehdä puolipeittosinkkauksella. Puolipeittosinkkaliitos on hyvin vahva liitos ja etuna itsesitovuus lovikappaleen vetosuunnassa. Liitos ei siis purkaudu penkkiin alaspäin aiheutuvasta vedosta vaikka liitoksessa ei olisi liimaa tippaakaan. Tietenkin liitos myös liimataan jotta se pysyy kasassa myös sivusuunnassa.

Dominopalikoita laitoin jokaiseen liitokseen 3 kpl. Pitäisi hommata itsellekin Dominojyrsin, on se sen verran näppärä laite.

Liitokset tehty, joten ei muuta kuin kasaamaan... Liitoksista näyttäisi tulevan siistit eivätkä kulmat suuremmin irvistele - hyvä niin.

Nythän tämä alkaa jo näyttämään samalta kuin suunnittelukuvassa. Jotain on siis tehty oikein :)

Liimalevyn tekoa
 
Tänään tuli tehtyä pianotuolia varten liimalevyjä koivusta 3 kpl. Tärkeintähän liimalevyssä on saada levyn käyristyminen mahdollisimman pieneksi. Tämä onnistuu kohtuu hyvin kun järjestelee rimat niin, että vierekkäisissä rimoissa sydänpuu on aina eri eri suuntaan.

Tietysti asiaa edesauttaa jos puu on kuivattu oikein eli annettu kaadon ja lankuksi sahauksen jälkeen levätä muutaman vuoden ulkona ja otettu sen jälkeen vielä pariksi vuodeksi sisätiloihin asettumaan. Pitkä on prosessi jos kunnon tavaraa haluaa... Puutavaraliikkeistä ei valitettavasti tällaista tavaraa saa, vaan se saattaa olla samana vuonna kaadettua .
Pianotuolin puut ovat omista oikein kuivatuista puista, joten pitäisi pysyä suorina ilman kieroilua.

Tässä olisi valmiita liimalevyjä.

Koska tuoliin tulee maalipinta, poistin huonot oksakohdat oksaporalla ja liimasin tilalle reiänkokoiset tulpat joissa syysuunta on sama kuin levyssä. Eipähän sitten maalipinta halkeile oksien elämisen takia.

Pianotuolin valmistus
 
Tästä se taas lähtee. Koulun toisena näyttötyönä aloin tekemään pianotuolia. Vaatimuksena tuolille ovat tukevuus sekä mahdollisuus säilyttää nuotteja istuimen alla. Edellisestä vitriinityöstä viisastuneena suunnittelin tuolista helpon valmistaa, jolloin ei (ehkä) tulisi niin kiire valmistamisen kanssa. Selkeälinjaisena tuolin tyyli on ehkä lähimpänä art decoa ja se sopii paremmin modernimman pianon pariksi kuin sorvattujalkaiseen malliin. Värit tulevat olemaan kiiltävät musta ja valkoinen - kuten pianon koskettimetkin. Tässä kuva suunnittelupöydältä, mittoja täytyy vielä tarkistaa kunhan pääsee työstövaiheeseen ja levyt on fyysisesti käsissä.

Homma jatkuu kun pääsen koulun koneiden ääreen...